Kaikki alkaa jostakin, ja tämä blogi aloittaa taipaleensa, ja ensimmäisen kirjoituksensa, aivan leivonnan alkeista. Aloitan italialaisella pasta frollalla yksinkertaisesta syystä: Leipominen on kuin rakentaisi taloa. Saatat olla yksi taitavimmista kakun koristelijoista joita maa päällään kantaa, mutta jos itse kakku koristeiden alla ei maistu hyvältä, tai jos talon perusta on huonosti valettu, koko homma romahtaa ennemmin tai myöhemmin.
Kauniisti kuorrutettu sokerikakku, joka on kuiva, tai joka maistuu paistetuilta munilta, ei saa syöjiään onnelliseksi. Käsin elintarvikeväreillä yksityiskohtaisesti maalatut, kuorrutetut piparkakut ovat kyllä kauniita, mutta jos ne ovatkin kivikovia, kuka niistä sitten nauttii? Entäpä jos samaiset piparkakut murenevat käsiin jo koristeluvaiheessa, tai jos kakun keskellä on kuoppa tai se on pohjasta raaka? Sellaisia virheitä on hankala tai jopa mahdotonta peitellä.
Aloitetaan siis perusteista ja siirrytään sieltä ylöspäin. La pasta frolla onkin nimenomaan italialaisten leipomusten perusta, ja siitä on hyvä aloittaa. Sitä käytetään kauniissa, pikkuisissa leivoksissa pasticcino; hedelmä- ja hillotäytteisissä piirakoissa crostata; suussa sulavassa, kreemitäytteisessä piirakassa Torta della nonna... ja niin edelleen. La pasta frolla on makea ja juuri sopivasti mureneva, ja oikein valmistettuna se suorastaan sulaa suussa.
Pasta frollan voi valmistaa ainakin kolmella tavalla. Ensimmäinen valmistutapa kulkee nimellä pasta sablé, joka vastaa ranskalaista versiota pâte sablée, "hiekkainen taikina". Ensimmäiseksi sekoitetaan jauhot ja kylmä voi, ja tämän jälkeen lisätään munat ja sokeri.
Toinen tapa on niin sanottu pasta frolla base, jossa ainekset ovat samat, mutta ne lisätään taikinaan eri järjestyksessä ja voin tulee olla huoneenlämpöistä. Ensin sekoitetaan voi ja sokeri, sitten lisätään munat ja lopuksi jauhot.
Kolmas tapa on la frolla montata eli "vatkattu frolla". Ainekset lisätään taikinaan samassa järjestyksessä kuin yllä, mutta ensin voita ja sokeria vatkataan pitkän aikaa, ja munat lisätään yksitellen koko ajan vatkaten. Taikina on ilmavaa ja pehmeää, ja sitä käytetään pääasiassa keksien pursottamiseen.
Muut versiot ovat frolla ovis mollis, joka valmistetaan keitettyjen munien keltuaisia käyttäen (tästä taikinasta valmistetut keksit ovat vieläkin enemmän murenevia ja suussa sulavia kuin tavallisesta frollasta tehdyt!), ja frolla Napoli, jossa käytetään mantelijauhoja. Suosittu on myös kaakaojauheella maustettu tumma frolla al cacao.
Italialaista murotaikinaa viilennetään jääkaapissa mielellään 12 tuntia, jotta maut sekoittuvat hyvin ja rakenteesta tulee oikeanlainen. Vähemmälläkin toki pärjää jos ei pyri täydellisyyteen: Kiireessä olen valmistanut onnistuneen piirakkapohjan vain parin tunnin viilennyksen jälkeen.
Mutta nyt, valmistaudutaan yksinkertaisen ja monikäyttöisen la frolla basen leivontaan ja kerätään kokoon ainekset!
Makea italialainen murotaikina - La pasta frolla
Ainekset:
250g gluteenittomia leivonnaisjauhoja tai yleisjauhoja*
150g voita (pehmeää, huoneenlämpöistä)
100g tomusokeria
40g keltuaisia (n. kaksi isoa munaa)
4g / 1½ tl xantaania*
hyppysellinen suolaa
puolikkaan vaniljatangon siemenet
JA / TAI
4g / 2 tl sitruunan raastettua kuorta
*Tarkista Usein kysytyt kysymykset, jos kaipaat lisätietoja. Jos gluteeni ei ole sinulle ongelma, voit käyttää erikoishienoja vehnäjauhoja ja jättää xantaanin pois.
Valmistus:
Sekoita kulhossa pehmeä voi ja tomusokeri. Jos käytät yleiskonetta, valitse K-vatkain. Lisää munankeltuaiset ja sekoita kevyesti. Älä turhaan vaivaa taikinaa missään vaiheessa, riittää kun ainekset ovat hyvin sekoittuneet. Jos käytät sitruunankuorta, voit lisätä sen tässä vaiheessa.
Sekoita xantaani ja suola jauhoihin. Lisää kuivat aineet ja vaniljatangon siemenet taikinaan ja sekoita. (Vaniljatangon käyttö: Tee tankoon viilto pitkittäissuunnassa ja raaputa siemenet tangosta veitsen kärjellä).
Kääri valmis taikina hyvin elintarvikekelmuun ja laita se jääkaappiin, mieluiten yön yli. Jos sinulla on kiire, pari tuntia pitäisi riittää, jotta taikinan saa kaulittua helposti.
Italialaisen murotaikinan käyttö: Kuten ylempänä mainitsinkin, la pasta frolla toimii loistavasti makean piirakan pohjana, ja siitä voi valmistaa herkullisia keksejä. Omasta mielestäni piirakkataikinaa ei kannata jättää kovin paksuksi, mutta tämä on makuasia: Olen nähnyt jopa sentin paksuisia piirakkapohjia.
Paistoaika ja -lämpötila riippuvat tietysti siitä mitä olet valmistamassa. Kreemitäytteistä piirakkaa ei kannata paistaa samalla tavalla kuin ohuella hillokerroksella täytettyä crostataa, ja pohjan paksuuskin vaikuttaa asiaan. Tästä johtuen annan nämä tiedot erikseen piirakkareseptien yhteydessä. Yleisesti ottaen paistolämpötila on kuitenkin 180 °C astetta.
Keksejä paistaessa (elleivät ne sitten ole erityisen suuria tai pieniä), 10 minuuttia on yleensä riittävä paistoaika. Tarkkaile kuitenkin aina uunia, keksit ovat valmiita kun reunat alkavat muuttuvat kullanruskeiksi, ja käännettäessä keksi on alapinnasta ruskistunut.
Toivottavasti pidit ensimmäisestä kirjoituksesta! Jätä ihmeessä kommentti alle ja anna palautettu, olisi kiva kuulla mielipiteesi. Jos haluat tietää enemmän blogista ja sen kirjoittajasta, suuntaa Blogista-sivulle.
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti