Macaronit mangotäytteellä

Ah, macaron, yksi Ranskan värikkäimmistä leivonnaisista. Muistan, kun söin ensimmäiseni. Rapea ulkokuori, pehmeä sisusta ja ihana ganache-täyte... Tiesin heti, että näitä on opittava tekemään kotona.


Ostin lajitelman erivärisiä ja -makuisia macaroneja pienestä boulangeriestä, Montmartren korttelista Pariisissa. Olin Pariisissa toista kertaa, ja oli syyskuu, mutta poikkeuksellisen lämmin sää. Edellisenä iltana poikaystäväni (nykyinen mieheni) oli kosinut minua Eiffel-tornin huipulla, loistavan illallisen jälkeen, jonka nautimme eräässä tornin ravintoloista. Olin siis hirmuisen onnellinen tyttö, eikä pelkästään macaronien ansiosta! Ehkä näistä hyvistä muistoista johtuen macaronit ovat minulle erityisen tärkeitä. En usko, että voisin koskaan olla surullinen niitä nauttiessani.

Auringonlasku ravintolasta 58 Tour Eiffel
Toisaalta, olen usein hyvinkin harmistunut macaroneja valmistaessani. Ai miksi? Siksi, että kun sinulle kerrotaan, että macaronien valmistaminen on hankalaa, se on täysin totta. Oikeastaan valmistaminenhan on hyvin simppeliä, vähän aineksia, vähän työvaiheita... mutta älä anna sen hämätä, sillä macaronien teko voi mennä pieleen uskomattoman monella tavalla (usko pois olen käynyt läpi joka tavan)!

Jopa niin vähäpätöiseltä kuulostava asia kuin "Montako kertaa minun pitää käännellä lusikalla kun sekoitan jauhot valkuaisiin?" voi saada aikaan hyvin erilaisia lopputuloksia. Joten kyllä, saavathan ne macaronit minut surulliseksi, ja joskus vihaiseksikin. Mutta kun haukkaan onnistunutta versiota, kaikki huolet kaikkoavat. 

Koska nyt ainakin jossain päin maailmaa on mangokausi, niitä löytyy ihan hyvin supermarketeista. Päätin siis kokeilla niitä macaronien valmistukseen. Kaapistani löytyi myös jokin aika sitten ostettu appelsiininkukkavesi, jota en ollut vielä avannut. Ajattelin sen sopivan hyvin pehmeän mangon kaveriksi. Sen löytäminen saattaa olla Suomessa hankalaa, mutta pääasiahan on täytteen vahva mangon maku, joten macaronit voit maustaa vaikka tavallisella vaniljalla.
Et välttämättä tarvitse macaronien valmistamiseen erikoispeltiä / silikonimattoa. Tällä kertaa minullekin kävi niin, että leivinpaperilla valmistetut macaronit onnistuivat paremmin kuin silikonimatolla tehdyt... ihme juttu.
Resepti on aika pitkä, sillä yritin kirjoittaa siihen mahdollisimman paljon ohjeita ja vinkkejä, joiden avulla toivottavasti onnistut nopeammin hyvien macaronien valmistamisessa.



Macaronit appelsiininkukkavedellä ja mangotäytteellä

35+ macaronia

Ainekset:

marenkia varten:
125g hienoa sokeria
125g tomusokeria
125g mantelijauhetta
100g munan valkuaisia (3 keskikokoista munaa)
35ml / 2 rkl + 1 tl vettä
muutama tippa appelsiininkukkavettä*
elintarvikeväriä (geeli tai jauhe)

täytteeseen:
150g valkosuklaata
1 kypsä mango (120g soseena)

tarvitset myös:
 sokerilämpömittarin

*Voit laittaa tilalle esim. vanilja-aromia, tai korvata osan sokerista vaniljasokerilla.


Valmistus:

Lämmitä uuni 160 °C asteeseen. Laita leivinpaperit kahdelle uuninpellille. Sekoita ja siivilöi tomusokeri ja mantelijauhe keskenään.

Sekoita kattilassa hieno sokeria ja vesi. Anna kiehua ja tarkkaile lämpötilaa mittarilla: Kun siirappi saavuttaa 118 °C asteen lämpötilan, se on valmis.

Sillä aikaa kun sokerisiirappi lämpenee, vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää elintarvikeväri ja appelsiininkukkavesi. Kun siirappi on 118 °C asteista, kaada se ohuena nauhana valkuaisvaahtoon koko ajan vatkaten.

Anna jäähtyä 50 °C asteeseen. Kääntele sitten marenkiin mantelijauheen ja tomusokerin seos, lusikalla tai nuolijalla.

Ja tässä onkin hankala paikka: Taikinaa pitää sekoittaa juuri oikea määrä, ei liikaa, eikä liian vähän. Kun jauhot ovat sekoittuneet hyvin marenkiin, kääntele vielä muutaman kerran ja nosta lusikka seoksesta. Jos marenki valuu hitaasti kulhoon kuin sula laava, se on valmis. Jos se taas putoaa isoina "paloina", sekoita lisää. Älä kuitenkaan sekoita sitä liian vetiseksi ja juoksevaksi. Oikea rakenne on aivan kuin vuorenrinnettä hitaasti alas valuva laava, ei auki oleva vesihana. Laavaa. Ei vettä! Selvä?

Pursota leivinpaperilla seoksesta pieniä nappeja.

Ja tässä toinen vinkki, eli kuinka estää macaronien halkeilu uunissa. Pudota pelti useamman kerran työtasolle (pahoittelen melua, naapurit). Näin macaronit vapauttavat ylimääräiset ilmakuplat, jotka aiheuttavat niiden halkeilun (huom. myös liian kuuma uuni aiheuttaa halkeilua). Jos pursotuksesta on jäänyt huiput nappeihin, nekin tasoittuvat hiukan tällä pudottelulla. Älä kuitenkaan liioittele, macaroneista saattaa tulla lättäniä jos niistä karkaa kaikki ilma (joko pudotellessa, tai kun taikinaa sekoitetaan liikaa). Jep, monimutkaista.

Jätä macaronit kuivaan paikkaan lepäämään puoleksi tunniksi, mielellään tunniksikin, riippuu hiukan sisälämpötilasta ja ilmankosteudesta. Pinnan ja reunojen tulisi kovettua ja kuivua sen verran, että koskettaessa marenki ei enää tartu sormeen. Älä ohita tätä kuivausvaihetta, sillä se takaa macaronien nousun YLÖSPÄIN eivätkä ne leviä uunissa. Näin macaronit saavat sen tunnusomaisen helmansa, joka on onnistuneen macaronin merkki!

Macaronien levätessä valmista täyte. Soseuta mango sauvasekoittimella ja siivilöi siitä 120g pieneen kattilaan. Sulata suklaa mikrossa tai vesihauteessa. Lämmitä mango kattilassa ja lisää sulatettu suklaa. Sekoita hyvin ja nosta kylmään jähmettymään.

Paista levänneen macaronit 160 °C asteessa 11–15 minuuttia, riippuen hiukan niiden koosta ja tietysti uunistasi. Kun saat irrotettua macaronin leivinpaperilta, ne ovat valmiita. Jos macaron jää pohjasta kiinni, paista hiukan lisää.

Anna macaronien jäähtyä kunnolla pellillä 30 minuuttia ja siirrä ne sitten kuivumaan ritilälle. Kun ganache on jähmettynyt, levitä se macaronin puolikkaalle ja paina kevyesti päälle toinen puolikas. Anna macaronien odottaa jääkaapissa 24–48 tuntia suljetussa astiassa, ja nosta huoneenlämpöön ilman tarjoilua. Älä syö niitä samana päivänä, ne ovat parhaimmillaan kunhan jaksat odottaa!




Toivotan siis onnea macaron-kokeiluissa, älä masennu muutamasta epäonnistuneesta satsista. Harjoittelulla löydät uunillesi sopivan paistolämmön ja -ajan, oikean sekoitusajan ja niin edelleen. Ja koska aikaisemmin oli puhetta Pariisista, niin laitan loppuun vielä muutaman kuvan, ihan vaan postatakseni kerrankin jotakin muuta kuin kuvia ruoasta. Nähdään taas, moi!

Lafayette-tavaratalon kattoikkuna.
Versaillesin puutarhat.
Louvre
Eiffel-torni ja Sacré-Cœur


0 kommenttia:

Lähetä kommentti

 

Blogger-lukijat